Onko sinulla onnellisuusgeeni?

Mindfulness ja aivojen neuroplastisuus

Osallistuin vuosi sitten Digiterveys -valmentajakoulutukseen. Yksi osa valmennuspakettia on geenitestit, joiden avulla voimme selvittää osia geeniperimästämme. Vanupuikon avulla lähetimme myös itse osan DNA:tamme maailmalle. Geenitestit antoivat arvion siitä kuinka suuri alttius ympäristön vaikutuksen ohella meillä on mm. sydän- ja verisuonitaudeille, keliakiaan tai D-vitamiinin puutokselle. Yksi paljon keskustelua herättänyt osa geenitestiä oli selvitys onnellisuusgeenistä. Mitä ihmettä, voivatko geenit todellakin määrittää onnellisuuttamme?

 

Aivokuori on mukana kaikissa kognitiivisissa kyvyissämme ja tunteiden käsittelyssä. Onnellisuuden, ilon ja energisyyden ilmaisuun liittyy vasemman aivokuoren eri osien aktiivisuus, johon liittyy mielihyvän ohjaamat reaktiot ja lähestyminen. Samat alueet oikealla aivokuorella aktivoituvat vaikeiden tunteiden, kuten pelon ja surun yhteydessä ilmeten mm. välttämiskäyttäytymisenä. Näiden kahden puolen toiminnan suhde määrittelee emotionaalisen luonteenlaatumme, minkä ajateltiin ennen olevan vakio koko elämän ajan. Nykyään tiedetään, että näin ei ole. 

 

Wisconsinin yliopistossa tutkittiin vuonna 2003 Mindfulness- eli tietoisen läsnäoloharjoitusten vaikutusta hyvinvointiin, aivoihin sekä immuunijärjestelmään. Tutkimusryhmässä oli mukana tietoisen läsnäolon uranuurtaja, Jon Kabat-Zinn. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä tapahtuu stressaavassa työympäristössä työskentelevien henkilöiden aivojen vasemman ja oikean puolen aktiivisuuden suhteelle tietoisen läsnäolon harjoittelun myötä. Oppisivatko ihmiset hallitsemaan stressiä paremmin ja näkyisivätkö muutokset heidän aivoissaan?  Kahdeksan viikon harjoittelun myötä ryhmäläisten aivoissa näkyi merkittävä muutos kohti korkeampaa suhdelukua vasemman ja oikean aivolohkon välillä. Muutokset olivat yhteneväisiä lisääntyneiden myönteisten tunteiden ja tehokkaamman vaikeiden tunteiden käsittelyvalmiuden osalta. Tätä ei ollut nähtävissä verrokkiryhmässä, vaan itseasiassa siirtymä heillä tapahtui kohti vastakkaista suuntaa, oikean aivolohkon aktiivisuuteen päin. (Kabat-Zinn, 2008)

Tutkimuksissa selvitettiin myös immuunijärjestelmän reagointia antamalla tutkittaville influenssarokote. Tarkoituksena oli selvittää kehittyisikö harjoitusryhmälle voimakkaampi immuunivaste vasta-aineiden tuotannon muodossa. Tuloksena oli, että ryhmälle kehittyi parempi immuunivaste kuin verrokkiryhmälle. Mielenkiintoista oli myös se, että immuunivasteen suuruus oli suoraan verrannollinen sen kanssa kuinka suuri muutoksen aste aivojen oikean ja vasemman puolen siirtymässä oli tapahtunut. (Kabat-Zinn, 2008)

Kuten parempi fyysinen kunto tai laihtuminen, eivät muutokset aivoissamme tai immuunijärjestelmässäkään ole pysyviä harjoittelun loppumisen jälkeen. Yllättävän pysyviä kuitenkin – vasta neljän kuukauden jälkeen harjoittelun loppumisen jälkeen tilanne alkoi palautua ennalleen. Kehittämällä tietoisen läsnäolon harjoitteluun positiivisen riippuvuussuhteen, se voi tulla arkeesi jäädäkseen. Onnellisuus ja tasapaino on kaikkien saavutettavissa ja siihen löytyy yksinkertaisia työvälineitä. Oma tehtäväni on tuoda niitä valmennettavieni tietoisuuteen ja arkeen – uskon, että tämä tulee olemaan toisille myös ratkaiseva avain elintapamuutosten tiellä.

Onnea päivääsi!

 

Anne

 

Kirjoittaja on kokonaisvaltaiseen valmentamiseen keskittynyt liikunnan, mielen matkailun ja hyvän ruoan rakastaja.

Jaa somessa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Tämä sivusto käyttää evästeitä

Tämä sivusto käyttää oikein toimiakseen evästeitä ja niitä käytetään myös rajatusti digitaalisessa markkinoinnissa.

Käyttämällä sivustoa suostut toimimaan tietosuoja-, yksityisyys- ja käyttöehtojen mukaisesti.

Kirjaudu sisään

Tervetuloa Suuntiman käyttäjäksi!

Eikö sinulla tai yritykselläsi ole vielä käyttäjätunnuksia? Voit rekisteröityä uudeksi käyttäjäksi, jotta Suuntima voi myöntää sinulle käyttöoikeuksia suojattuihin sisältöihin.