Kehomme tärkein elin

Tällä viikolla vietetään IBD-viikkoa. Tulehduksellisellisista suolistosairauksista on tulossa suomalaisten uusi kansansairaus. Sairastuneita on maassamme jo yli 52 000 ja vuoden jokaisena päivänä lähes 6 henkilöä saa diagnoosin. Kuvassa on oma arpeni. Kunpa nuorena olisin tiennyt hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sen kaiken mitä tiedän tänä päivänä. 

Olin muutama vuosi sitten Tampere-talossa kuuntelemassa Paula Heinosta, jonka aiheena oli 100 vuotta työkykyä ja hyvinvointia. Keskustelua oli hyvinvoinnista, mikä lähtee sisältä käsin. Mitä sisällämme tapahtuu ja mihin kaikkiin suolistollamme on vaikutusta?Jokainen meistä syö keskimäärin 2-3 kilon edestä ruokaa päivässä, mikä tekee vuodessa yhteensä 800-1200 kiloa. Tästä määrästä keskimäärin 80 kg on olutta ja lähes saman verran, 70 kiloa on karkkia. Itse en juo olutta, eli sen täytyy tarkoittaa sitä että naapurin Heikki saattaa juo sitä vuosittain 160 kg edestä – todennäköisesti tekee sen palautuakseen raskaasta työviikosta. Miltä oma ruokavuoresi näyttää? Keneltä puuttuvat värit lähes kokonaan ja kenellä keko on toisella tavalla askeettinen, täynnä kahvikuppeja ja pikaruokia, ns. helppoa ruokaa.

Rasvat ovat elintärkeitä. Laadukkaat öljyt on pakattu tummaan lasipulloon. Karppauksen jälkeisillä mainingeilla keinuessamme tiedämme taas sen että nautimme eläinkunnan tuotteet vähärasvaisempina, kun taas öljyä voi lisätä vaikka aamupuuroon jotta huomioimme jo aamupalalla hyvien rasvahappojen saannin. Liian usein törmään siihen että optimoidakseen painoa, vähennetään ruokavaliosta juuri rasvat. Miksipä ei, jogurttihyllyillä monien purkkien kyljissä loistaa 0% rasvaa -mainokset. Maku saadaan kuitenkin usein lisätystä sokerista. Jos valita pitää, jätä ne purkit antamaan tyhjiä lupauksia jollekin muulle.

Jos ei sitten sokeria, kannattaako valita terveellisemmät aspartaamilla makeutetut tuotteet? Aspartaamien vaikutuksia on tutkittu ja itse olen jäänyt kaipaamaan vielä lisää tutkimusnäyttöä aiheesta. On kuitenkin väläytelty sitä, että aspartaamin vaikutukset kehossamme ovat samankaltaisia kuin sokerin. Aspartaamit vaikuttavat suolistomme bakteerikannan muutoksiin, millä taas on vaikutusta sokeriaineenvaihduntaamme. Voimme siis tiedostamatta kerryttää vararengasta myös niin sanotuilla nollakaloreilla. 

Suolistomme mikrobitasapaino on haavoittuvainen ja monen sairauden, tai toisaalta myös hyvinvoinnin lähteet löytyvät suolistostamme. Suolistollemme on stressin ohella yhdenvertaisia stressitekijöitä esimerkiksi huono ruokavalio ja myrkyt, kuten erilaiset torjunta-aineet. Kaikkien tiedossa on se, että antibioottikuuri muuttaa suolistomme bakteerikantaa, mutta saman tekee myös tulehduskipulääkkeet, joita muuten suomalaiset syövät eniten maailmassa. Saamme tulehduskipulääkkeiden jäämiä jo juomavedessämme estrogeenin lisäksi, koska vedenpuhdistamot eivät pysty kaikkea sitä poistamaan.

Toiset aivomme

Suolistomme keskustelee aivojemme kanssa lähettäen vuorokauden ympäri aivoille biokemiallista tietoa. Myös aivot lähettävät tietoa suolistolle. Aivorungosta lähtevä vagus-hermo kulkee aina suolistoomme asti. 95 % kehomme serotoniinin tuotannosta tapahtuu suolistossamme. Masennus on tänä päivänä suurin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja – joka päivä 8 alle 34 vuotiasta suomalaista jää tämän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Emme ole tekemisissä vain kipeän olkapään tai selän kanssa, vaan ihmisen kokonaisuudessaan, mihin liittyy aina myös hyvinvointi kehon ja mielen välillä – ja ehkä myös suoliston. Voimmeko hoitaa henkistä hyvinvointiamme syömällä hyvin? Kyllä voimme, suurestikin.

Mikä on terveyden määritelmä? Olemmeko terveitä silloin, kun meillä ei ole todettuja sairauksia, vaikkakin olo on pääosin nuutunut aamusta iltaan. Vai onko sinulla krooninen sairaus, mutta olet erinomaisen hyvinvoiva ja energinen? Suolisto on kehomme tärkein elin ja kuten sanotaan, se tarvitsee rauhaa, rakkautta ja hyvää ruokaa. Suodaan se sille – valitaan kaupasta kasvikset luomuhyllystä, prosessoimaton öljy ja katsotaan että viljatuotteissamme on kuitua vähintään 10 g. Valitaan yleensäkin tuotteet joiden tuoteselosteen ymmärrämme ja jaksamme lukea loppuun asti.

Nutrigenomiikka voi jollakin aikavälillä johtaa siihen että ruokavaliomme tullaan räätälöimään yksilöllisesti. Tällöin tiedämme mitä ruoka-aineita pitää ottaa huomioon opmoidessamme terveyttämmme. Nutrigenomiikan tutkimuskohteita ovat kroonisten tautien puhkeamiseen liittyvät geenit, joiden säätelyyn ruokavalio osallistuu sekä myös ruokavaliointerventiot, joita voidaan käyttää ehkäisemään, lieventämään tai parantamaan kroonisia tauteja. Tulevaisuudessa ravitsemukseen perustuvia sairauksien ehkäisyn ja hoidon muotoja voidaan kohdentaa paremmin erityisesti niistä hyötyville. Itselläni ei ole yhtäkään todettua allergiaa tai ruokavalion rajoitetta, mutta etsimällä itselleni sopivan ruokavalion, mikä on pääosin maidoton ja gluteeniton, tiedän, että voin hyvin. Kuten kliinisen ravitsemustieteen laitoksen tutkimusprofessori Kaisa Poutanen toteaa, olisi järkevää panostaa tutkimukseen, jolla pyritään entistä syvällisemmin ymmärtämään ravinnon ja terveyden välinen vuorovaikutus. Vai haluammeko aloittaa jokaisen päivämme kourallisella pillereitä?


Lähteet: Paula Heinonen. 100 vuotta työkykyä ja hyvinvointia, luentomuistiinpanot.

Kolehmainen M., Poutanen K., Uusitupa M. Nutrigenomiikka; avain ravintotekijöiden molekulaaristen vaikutusten selvittämiseen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2005.

Choi S. Suolistovallankumous Näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi. WSOY 2019.

Jaa somessa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Tämä sivusto käyttää evästeitä

Tämä sivusto käyttää oikein toimiakseen evästeitä ja niitä käytetään myös rajatusti digitaalisessa markkinoinnissa.

Käyttämällä sivustoa suostut toimimaan tietosuoja-, yksityisyys- ja käyttöehtojen mukaisesti.

Kirjaudu sisään

Tervetuloa Suuntiman käyttäjäksi!

Eikö sinulla tai yritykselläsi ole vielä käyttäjätunnuksia? Voit rekisteröityä uudeksi käyttäjäksi, jotta Suuntima voi myöntää sinulle käyttöoikeuksia suojattuihin sisältöihin.